Doc Brown on täällä tänään

Muistatko 80-luvun eeppiset Paluu tulevaisuuteen -elokuvat ja sen huikean kohtauksen, kun legendaarinen Emmet ”Doc” Brown tunki auton polttoainepönttöön ruuan jätteitä – eli polttoainetta, jolla tulevaisuuden autot tulisivat kulkemaan.

No, naurattiko?
Jos nauratti, nyt kannattaa nauraa oikeasti, sillä kysymys ei ole enää paluusta tulevaisuuteen, vaan paluusta tähän päivään. Roskista voidaan tehdä jo nyt sellaista energiaa, jolla saadaan autot kulkemaan – aivan kuten Doc Brown teki 80-luvulla.

Doc Brown Maailman energiatuotannon suunnasta ja vaihtoehtoisista energiamuodoista käydään tällä hetkellä kovaa keskustelua. Mihin energiamuotoihin kannattaisi ja pitäisi sijoittaa, ja mitä valtiovallan pitäisi tukea? Pitäisikö Suomessa valtion tukea sähköautojen käyttöä vai pitäisikö Suomen tienä olla enemmän biopolttoaineiden tukeminen?

On ymmärrettävää, että keskustelu käy kuumana ja paikoin kiivaanakin. Yhtä asiaa on kenenkään kuitenkaan mahdoton estää: maailma on siirtymässä väistämättä ja väkisin aikaan, jossa ympäristöystävälliset energiamuodot tulevat päättämään fossiilisten polttoaineiden aikakauden.

Kukaan ei pysty vielä ennustamaan, milloin valta vaihtuu. Kysymys on edelleen pitkästä tiestä, jossa matka on kuljettava metri metriltä ja litra litralta. Kehityksen väistämättömyydestä kertoo parhaiten se, että kehityksen etuvartiossa kulkevat energiayhtiöt itse. Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka paljon energiayhtiöt käyttävät rahaa uusiutuvien energiaratkaisujen kehitystyöhön, mutta kysymys on sadoista miljardeista euroista – joka vuosi.

Ilahduttavaa kehitystyössä on, että myös suomalaiset energiayhtiöt, etenkin ST1 ja Neste, satsaavat voimakkaasti vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen. Jotkut ovat nähneet, että vaihtoehtoisten energiamuotojen ympärille voisi syntyä Suomessa jopa Nokian kaltaisia menestystarinoita.

Doc BrownEnergiayhtiöiden jättiläissijoitusten takana on looginen ajatteluketju. Ne näkevät, mistä arvoista tulevaisuuden maailma tehdään. Maapallon luonnonvarojen ja ympäristön estottoman tuhoamisen tie on käyty loppuun ja nyt on pakko löytää vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa.

Tässä suhteessa kysymys ei ole vain energiantuotannosta. Kysymys on paljon laajemmista ja suuremmista arvoista ja valinnoista ihmisten elämässä. Matkan PienenKylän kasvimaalta Pohjois-Espoosta ST1:n luotausporaustyömaalle Espoon Otaniemeen on lyhyt niin fyysisesti kuin henkisesti. Sillä, poraako toinen seitsemän kilometrin reikää maankuoren sisään löytääkseen uusia energialähteitä vai nostaako toinen maasta bioviljeltyjä porkkanoita, ei ole väliä. Molemmissa kysymys on samoista arvoista.

 

Jukka Rönkä

Tuulilasin päätoimittaja