Eettinen kuluttaja jäätelön jäljillä

Jäätelö maistuu tunnetusti suomalaisille kesällä. Ennen seuraavan herkkupurkin ostamista eettinen kuluttaja Heidi Nordman tutki hieman Suomessa myytävien jäätelöiden alkuperää. Monien taustalta löytyi viitteitä yhdestä kuuluisasta, mutta hyvinkin epäilyttävästä jättiyrityksestä.

 

Eettinen kuluttaja tiedostaa käyttämiensä tuotteiden taustavaikutukset. Hän suosii tuotteita, joiden valmistusketju tuottajalta asiakkaalle on tiedossa ja noudattaa hyviä, eli eettisiä, toimintatapoja ja periaatteita. Eettinen kuluttaja myös pohtii ennen ostopäätöstään omaa tarvettaan, tuotteen pitkäikäisyyttä, ympäristövaikutuksia ja tuotteen loppukierrätystä. Käytännössä hän miettii tuotteen koko elinkaaren jälkeen jättämää hiilijalanjälkeä.

Eeettinen kuluttaja jäätelön jäljilläItse pyrin ostajana selvittämään tuotteiden taustoja, koska minua kiinnostaa eettinen kuluttaminen. Olen käynyt ala-asteen Vihreän lipun ekokoulussa Haimoossa, jossa jo 90-luvulla painotettiin vahvasti kierrätystä ja kestävää kehitystä ylipäätään.

Näin jälkeenpäin ajatellen, sain sieltä hyvät eväät ekokuluttamiseen. Silloinen opettajamme oli aikaansa edellä monessakin kierrättämiseen ja ekologisuuteen liittyvässä asiassa. Myös kotonani ja suvussamme on aina arvostettu itse tehtyä ja omavaraisuutta. Hiljattain katsomani propagandamaiset dokumentit World According to Monsanto (2008) ja Food Inc (2009) herättivät minut yhä aktiivisemmin ajattelemaan omia kulutustottumuksiani.

Pyrin välttämään monikansallisten jättiyhtiöiden ja sellaisiin kytköksissä olevien yritysten tuotteita, vaikka käytännössähän se on lähes mahdotonta. En vastusta suuryhtiöitä itsessään, vaan heidän epäeettisiä tapojaan toimia. Kaikkien näiden yhtiöiden toimintaperiaatteisiin sisältyy kestävä kehitys, mutta heidän käytännön toimintansa on usein kaukana siitä, vaikka erinäisiä brändien kiillotuskampanjoita onkin vuosien saatossa nähty.

Näin kesän kynnyksellä yksi asia mietityttää erityisesti. Useat kotimaisina pidetyt yritykset ovat myyneet jäätelötuotantonsa tälläisille monikansallisille suuryhtiöille, jotka ovat vieläpä kytköksissä tavalla tai toisella erityisesti siemen- ja myrkkytuotannostaan tunnettuun Monsanto-konserniin.

Jäätelömyynnin markkinaosuustiedot eivät ole Suomessa julkisia. Asiantuntijat ovat kuitenkin arvioineet Nestlén myyvän hieman yli puolet Suomessa myytävistä jäätelöistä. GB Glace -tuotemerkillä jäätelöään myyvän Unileverin markkinaosuudeksi arvioitiin vuonna 2013 noin 40 prosenttia.

Muutama viikko sitten tutustuimme PienenKylän viljelijän Kati Suvannon kanssa jäätelöaiheeseen piirun syvemmin. Onnistuimme Eettinen kuluttaja jäätelön jäljillälöytämään Suomen markkinoilta kolme jäätelön valmistajaa, joista ei löytynyt merkkejä, että heidän yritysrakenteensa linkittyisi tai että heidän jäätelöissään käytettäisiin raaka-aineita, joiden tuottaja on Monsantoon kytköksissä. Lisäksi löysimme muutamia pienempiä tuottajia, jotka myyvät tuotteitaan lähinnä paikallisesti. Jäätelön ja Monsanton yhteys huolestuttaa meitä.

Miten Monsanto-yhtiöt toimii eettisesti väärin?

Monsanto on maailman suurimpia maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden tuottaja ja kasvien jalostaja. Monsanton tähtituote, geenimuunnellut Roundup Ready -siemenet, kestävät Roud-Up -torjunta-ainetta. Geenimuunneltu soija, puuvilla ja maissi kestävät Round-Up -torjunta-aineen, mutta muut rikkakasvit kuolevat. Roundup Ready -siementuotteet tulivat markkinoille vuonna 1996, jonka jälkeen Yhdysvalloissa maanviljely oli yhtä juhlaa. Sadot suuria, tarvittava henkilötyötuntien määrä aiempaan verrattuna huomattavasti vähäisempi ja rikkakasvien torjunta ennen näkemättömän helppoa.

Kahdenkymmenen vuoden yksipuolisen viljelyn jälkeen osa rikkakasveista ja tuholaishyönteisistä on muuttunut vastustuskykyiseksi Round-Upille. On kehittynyt superhyönteisiä ja superrikkakasveja, joiden torjuntaan tarvitaan entistä voimakkaampia myrkkyjä. Monsanto-yhtiöt ovat käytännössä kieltäneet viljelijöitä käyttämästä muita torjunta-aineita, ja heiltä ostetut siemenet ovat huomattavasti kalliimpia kuin tavalliset siemenet. Monissa maissa viljelijöiltä on evätty oikeus omaan siemenviljaan, he ovat joka vuosi velvollisia ostamaan uudet siemenviljat suuryhtiöiltä.

Monsanton nimi on yhdistetty Diklooridifenyylitrikloorietaani -hyönteismyrkkyyn (DDT) joka aiheutti ihmisille ja ympäristölle 1900-luvulla vakavia haittavaikutuksia, sekä Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltojen sotavoimien käyttämään Agent Orengeen, jolla myrkytettiin vietnamilaisia sotilaita, sissejä ja siviilejä. Nimi liittyy myös nautojen hormonilisään, joka edesauttaa nopeaa kasvua ja eläimestä saatavaa lihan määrää. Parhaillaan suuryhtiön tiedetään suunnittelevan uusia kasvilajikkeita, jotka manipuloidaan Round-Upia sietävällä geenillä.

Glyfosaatti on aikamme eniten käytetty torjunta-aine ja myös Round-Up -myrkyn vaikuttava aine. Suomessa Tukesin listoilla on 41 tuotetta, jotka sisältävät glyfosaattia. Keväällä 2014 valmistui tutkimus, jonka perusteella maailman terveysjärjestö WHO totesi glyfosaatin todennäköisesti syövälle altistavaksi aineeksi. Muissa tutkimuksissa on osoitettu glyfosaatin olevan ympäristölle, eliöille ja eläimille haitaksi. Eräissä artikkeleissa viitataan glyfosaatin olevan aikamme DDT. On olemassa vahva epäilys siitä, että aineen hajoaminen etenkin pohjoisen kylmissä olosuhteissa kestäisi huomattavasti pidempään, mitä valmistaja on ilmoittanut. Myrkkyjä käsittelevien ja levittävien viljelijöiden terveysriskin on nähty nousevan kohtuuttoman suureksi. Vuonna 2015 annetun jatkoluvan yhteydessä Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen Efsa määritteli glyfosaatille sallitun altistumisen rajat. Ihmisille syötäväksi tarkoitettu ruoka ei saa sisältää glyfosaattia yli 0,5 milligrammaa painokiloa kohden.

Eettinen kuluttajaSiementen, jotka on käsitelty kestämään Round-Upia, on siis todettu altistavan syövälle. Tästä huolimatta geenimanipuloitu ruoka, sen tuotanto ja myynti, on hyväksytty useissa maissa, jopa Euroopassa. Suomessakin Round-Upin käyttö on sallittu, mutta toistaiseksi sitä myös tutkitaan vuoteen 2018 asti ja mahdollisista rajoituksista on keskusteltu. Tukesin virkamiesten mukaan, myrkyn käyttö on turvallista, siitä huolimatta, että tutkijoilta on jo pitkään tullut täysin päinvastaista tietoa. Suomessa glyfosaatti-myrkkyä levitettiin Tukesin tietojen mukaan pelloille vuonna 2010 yli 900 tonnia. Tiedon lisäännyttyä, osa viljelijöistä on vähentänyt käyttöä omaehtoisesti ja vuonna 2014 määrä oli noin 700 tonnia.

Yllä olevan sisäistettyään tietää, että Monsanton toiminta ei ole missään mielessä eettisesti hyväksyttävää. He ajavat alas viljelijöiden kykyä pärjätä taloudellisesti, riistävät maaperää tehotuotannolla, kuormittavat ympäristöä myrkyillä, aiheuttavat toiminnallaan tuholaismyrkyille resistenssien tuholaishyönteisten ja rikkakasvien leviämistä ja toimivat piittaamattomasti.

Erityisesti ajatuksia herättää se, että näiden jäätelöiden ja muiden ruokien kulutus saattaa ehkä altistaa varsinkin seuraavan sukupolven sairauksille.

Yhtenä suurimpina omina toiveinani olisikin saada kouluihin ja muihin julkisiin laitoksiin kuntien ja valtion tasolla lähituottajien tuottama ruoka. Ei voi olla suomalaisten etu, että koulun perunat toimitetaan Puolasta tai salaatti Ruotsista. Kestävän kehityksen ja eettisyyden kannalta hinta ei voi olla ainoa peruste millekkään hankinnoille.

 

Heidi Nordman

Taloushallinnon opiskelija, eettinen kuluttaja

 

Rotta, jolle laboratorio olosuhteissa syötetty geenimanipuloitua ruokaa. Lähde Daily Mail ( http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2205509/Cancer-row-GM-foods-French-study-claims-did-THIS-rats–cause-organ-damage-early-death-humans.html )

 

Illuusio valinnanvapaudesta. Käytännössä suurin osa tuotemerkeistä ja pienemmistä yrityksistä ovat kytköksissä suuryhtiöihin. Kuva http://www.trueactivist.com/gab_gallery/these-10-corporations-control-almost-everything-you-buy/

Lähteet:

Yle Uutiset, Rikkaruoho: jota aikuinen mies pelkkää, luettu 18.4.2016, http://yle.fi/uutiset/rikkaruoho_jota_aikuinen_mies_pelkaa/2091821

Yle Uutiset, Kuka omistaa siemet – Suurteollisuus vai ihmiskunta?, luettu 18.4.2016 http://yle.fi/uutiset/kuka_omistaa_siemenet__suurteollisuus_vai_ihmiskunta/8008546

Harvardin Yliopisto, Sub-lethal exposure to neonicotinoids impaired honey bees winterization before proceeding to colony collapse disorder, luettu 18.4.2016 http://www.bulletinofinsectology.org/pdfarticles/vol67-2014-125-130lu.pdf

Glyfosaatti, Kemikaalikortti, luettu 19.4.2016 http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0160.htm

Yle Uutiset, Yleisen rikkakasvimyrkyn käyttöä rajoitettu: Syöpävaarallisuudesta kiistellään, luettu 18.4.2016 http://yle.fi/uutiset/yleisen_rikkakasvimyrkyn_kayttoa_rajoitettu__syopavaarallisuudesta_kiistellaan/8741000

MOT: Myrkky jonka piti olla vaaraton, katsottu 18.4.2016 http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/01/torjunta-aineesta-tullut-syopariski

MTK, Glyfosaatti ratkaisusta ongelmaksi, luettu 19.4.2016 https://www.mtk.fi/ajankohtaista/blogit/euroopan_ytimesta/glyfosaatti/fi_FI/glyfosaatti_ratkaisusta_ongelmaksi/

Luonnonvarakeskus: Glyfosaatti hajoaa hitaasti, luettu 19.4.2016, https://www.luke.fi/glyfosaatti-hajoaa-hitaasti/

Tukes: Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa, luettu 19.4.2016, http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Glyfosaatin-kaytto-kasvinsuojelussa-puhuttaa/