Menestystekijöiden äärellä

Saapuessani Münchenin lähistöllä sijaitsevalle Obergrashofin maatilalle tunsin heti olevani keskellä hyvinvoivaa luontoa. Tällä tilalla kaikki tehty on hyvin sopusoinnussa ympäristön kanssa. Rakennetut ja muokatut alueet ovat suhteellisen pieniä ja niissä on huomioitu monimuotoisuus. Monenlaiset elinympäristöt tarjoavat asuinpaikan erilaisille eliöille. Peltojen ympärykset saavat melkein rehottaa, mutta silti näkee, että niiden tarkoitus on tarkkaan mietitty. Tilan poikki kulkee pieni puro, jonka ympäristöön on vieläpä istutettu valtava määrä erilaisia ketokukkia. Ne ovat ruuaksi mehiläisille ja muille pölyttäjille.

 

Tila menestystekijöiden äärellä

Peltomaisema.

Yhden pellon reunalla kasvaa erilaisia hedelmäpuita, jotka muodostavat tunnelmallisen kujan peltojen väliin. Toisen pellon reunalla on puolestaan marjapensaita, osaa pelloista ympäröi metsäkaistale, ja yhden reunalle on kasattu puita siistiin pinoon tarjoamaan ötököille kotipaikkoja. Yksittäiset pellot eivät ole suuria, mutta yhteensä tällä tilalla on kuitenkin yli 100 hehtaaria peltomaata.

Tämä tila on kuin oppikirjasta. Pienehköt peltoalueet aukeavat rehevän kasvillisuuden keskelle ja ne ovat siten suojassa äärimmäisiltä sääilmiöiltä. Tuuli ei pääse puhaltamaan niille kuin virkistävinä henkäyksinä ja kasvit pellon ympärillä pitävät huolta kosteustasapainosta. Rankkasateet eivät vahingoita viljelyksiä yhtä pahasti kuin suurilla pelloilla, koska kukoistavat pellonympärykset hyödyntävät suuren osan vedestä. Näin pellot eivät koe äärimmäisiä vaihteluita kuivasta märkään, eikä maa ole myöskään helposti alttiina veden tai tuulen aiheuttamalle eroosiolle ja ravinnekadolle. Täällä on saavutettu tasapainoinen elinympäristö maan eliöille, ja se näkyy myös ulospäin. Olen selvästi tutustumassa luonnonmukaisen ja biodynaamisen viljelyn malliesimerkkiin.

Ilmastonmuutos pakottaa

Jos maanviljely kiinnostaa vähääkään, kannattaa tällaisilla tiloilla käydä vierailulla. Jo pelkästään katsomalla tilalla ympärilleen, oppii paljon. Yllä lueteltujen seikkojen huomioiminen tulee maatalousmaiden hallinnassa ja suunnittelussa nimittäin yhä tärkeämmäksi, sillä osoittavathan useat huipputason ilmastomuutosmallinnukset selkeästi äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyvän tulevaisuudessa. Monimuotoisten maatalousekosysteemien avulla voidaan lieventää ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia ruoantuotantoon ja siten voidaan paremmin varmistaa myös maailman ruokaturva.

Keskeinen asia on hedelmällisen maan säilyttäminen ja lisääminen. Hedelmällisyys lähtee monimuotoisen elämän edistämisestä ja tukemisesta. Maaekosysteemin elinvoimaisuus lisää sen vastustuskykyä taudeille ja tuholaisille, sekä parantaa sietokykyä kuivuutta ja liiallista kosteutta kohtaan. Maaperän, jossa on paljon elämää, on myös osoitettu toimivan tehokkaana hiilinieluna. Eliöt hyödyntävät hiiltä aineenvaihdunnassaan, jolloin ilmassa olevaa hiilidioksidia voidaan varastoida maaperään ja samalla saavuttaa elinvoimaisempi kasvualusta.

Hiilidioksidin varastoiminen maahan elämän ja siihen tarvittavien yhdisteiden muodossa on tietysti win-win-tilanne, koska hiilidioksidin määrää ilmakehästä saadaan vähennettyä ja maan, ilman, sekä veden laatua parannettua. Näin ollen maan tuottavuus lisääntyy ja jopa pilaantuneita tai kuolevia maa-alueita voidaan tehdä taas hedelmällisiksi.

Ympyrästä huolehtiminen

Maatalousmaan toiminta on kuin itse itseään ruokkiva ympyrä niin hyvässä kuin pahassa. Pelloilla laiduntava eläin on elinvoimainen ja terve, kun se saa terveellistä ravintoa. Viljelykiertoon kuuluvan laidunmaan kasvillisuus taas on monipuolista ja tervettä, kun kasveilla on saatavilla oikea määrä vettä, ravinteita ja valoa.

Riittävä veden määrä maassa edellyttää, että maa on huokoista. Tiiviissä maassa näitä huokoisia on huomattavasti vähemmän, jolloin vesi ei pääse tunkeutumaan maan sisään, vaan se valuu pintavaluntana suoraan vesistöihin tai muodostaa pahimmassa tapauksessa lammikoita pellolle. Maan huokoisuuteen voi vaikuttaa muun muassa sillä, kuinka raskasta koneistoa pellolla käytetään. Maan sisällä taas monipuoliset juuristot ja pieneliöstö lisäävät huokoisuutta. Pieneliöt liikkuvat maan sisällä paikasta toiseen jättäen jälkeensä eri kokoisia koloja ja tunneleita, joihin veden ja ravinteiden on mahdollista varastoitua.

Monimuotoinen maaekosysteemi vaatii riittävän määrän ravintoa. Ravintoketju on siis pyrittävä pitämään katkeamattomana ja monimuotoisena. Perustana toimivat mikrobit, jotka käyttävät ravintonaan suurelta osin sokereita ja muita orgaanisia yhdisteitä, joita ne saavat muun muassa kasvien tuottamana juurten läheisyydestä. Kasvien kannalta tärkeimpiä mikrobeja ovat kuitenkin ne, jotka hyödyntävät typpeä.

Tila menestystekijöiden äärellä

Lehmiä lepäämässä.

Useimmat mikrobit pystyvät hyödyntämään useampaa kuin yhtä ravinnon lähdettä, joten maan luonnollinen vastustuskyky ja elinvoimaisuus nojaavat paljolti monipuoliseen mikrobitoimintaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos maassa on jotakin ravinnetta erittäin vähän, mikrobit voivat sen sijaan käyttää jotain muuta niin kauan, kunnes niiden pääravintoa on taas tarpeeksi saatavilla. Monipuolinen ja ajoittain vaihtuva kasvusto tukee ravinnetasapainoa. Näin ollen ravintoketju ei pääse katkeamaan sen alkupäässä, vaan koko eliöstöllä on ravintoa saatavilla ja siten maan toiminta ei koe kuolemaa, jos olosuhteet muuttuvat äkillisesti.

Kattava pieneliöstö maassa on edellytys sille, että maa pystyy pidättämään ravinteet ja veden kasvien saatavilla. Lisäksi tietysti aktiivinen bakteeritoiminta maassa lisää typen sitoutumista ilmasta tai kuolleista eliöistä maahan. Näin ollen kasveilla on riittävästi ravinteita saatavilla, jotta ne pystyvät kasvamaan vahvoina ja terveinä, ja siten tarjoamaan terveellistä ravintoa eläimille ja ihmisille.

Tämä ympyrä täyttyy sillä, että maata lannoitetaan oikein. Laiduntavien eläinten lanta on tietysti sitä parempaa mitä parempaa ravintoa ne ovat saaneet ja mitä terveempiä ne ovat. Myöskin komposti on sitä parempaa mitä laadukkaammista aineksista se koostuu ja kuinka monipuolinen ja aktiivinen pieneliöstö kompostissa on.

Biodynaamisen viljelyn kompostin ainekset ovat pääosin pellolla kasvaneita kasveja ja niiden osia sekä maatilan eläinten lantaa. Parantamalla ja tukemalla tämän kierron jokaisen vaiheen luonnollista toimintaa biodynaamisilla preparaateilla, saavutetaan yllättävänkin nopeasti terveempi, monimuotoisempi ja hedelmällisempi maatila ilman minkäänlaisia ulkoisia tuotantopanoksia, kuten kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

Monimuotoisuus on vaarassa
Tila. Menestystekijöiden äärellä

Pieni joki.

Tämä maatilaympyrä toimii tietysti myös toisinpäin. Monimuotoisuus vähenee merkittävästi, mikäli viljellään tavalla, joka ei huomioi elämää tuotannon kaikissa vaiheissa. Tästä on useita esimerkkejä, mutta yhtenä muun muassa yksipuolinen viljely, joka useissa tapauksissa sisältää myös maan muokkaamisen syvältä ja raskaan koneiston käytön pelloilla. Eliöstö tällaisessa maassa saattaa toimia erittäinkin aktiivisesti, mutta se on todella yksipuolinen ja erikoistunut. Erityisen haavoittuvia tällaiset maat ovat äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden osuessa kohdalle. Yksipuolisella eliöstöllä on huomattavasti pienemmät mahdollisuudet selvitä äkillisistä muutoksista elinolosuhteissa kuin monipuolisella maatalousekosysteemillä.

Lähes koko Euroopan alueella intensiivinen maankäyttö uhkaa vähentää monimuotoisuutta ja useilla alueilla monimuotoisuuden väheneminen on havaittu olevan jo merkittävää. Myöskin maailmanlaajuisesti maatalousmaat ovat köyhtymässä ja pilaantumassa.

Maatalousmaat tulisikin nähdä osana monimuotoista luontoa. Niitä tulisi hallinnoida kestävällä tavalla ja pitää mielessä, että tämän hetken tuotannon maksimoiminen keinoin, jotka eivät huomioi maan elämää, vie monessa tapauksessa mahdollisuudet tulevaisuuden tuotannolta. Investoimalla elinvoimaiseen maatalouteen voidaan myös taata tulevaisuuden tuotantomahdollisuudet. Terve ja monipuolinen maa on välttämätön resurssi talouden ja ihmisten toimeentulon säilyttämiseksi.

Laura Heimsch

tekniikan kandidaatti, vaihto-oppilas Münchenin teknillisessä korkeakoulussa

Lähteet:

Agricultural Conference, Annual International Conference of the Biodynamic Movement 2017, Switzerland. Theme of the year: Creating fertile soil – from nature to culture.

Soils in the Nexus: A Crucial Resource for Water, Energy and food Security. Editors: J. Weigelt, A. Müller, C. Beckh, and K.Töpfer.

http://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg2/index.php?idp=154