Onko tässä ratkaisu ilmasto-ongelmaan?

Viime talvena PieniKylä ilmoittautui, ja pääsi, mukaan Carbon Action -hiilipilottihankkeeseen. Baltic Sea Action Groupin (BSAG), Ilmatieteenlaitoksen ja SITRA:n hankkeessa edistetään hiiltä varastoivia ilmastoystävällisiä viljelytapoja, pellon kasvukuntoon liittyviä asioita ja uutta tieteellistä faktatietoa.

Onko tässäKesän mittaan hankkeesta tuli PienenKylän väelle jatkuvasti merkittävämpi asian ajankohtaisuuden vuoksi, sekä tietysti uuden oppimisen innosta. Syksyllä julkaistujen ilmasto-, meri-, ja eläinraporttien jälkeen, hankkeen tärkeys on tilalla vain lisääntynyt.

Kyseessä on siis hanke, jonka tiimoilla tutkitaan miten maatalousmaat sitovat hiilidioksidia ilmasta. Tämä on projekti, jolla pyritään parantamaan maan laatua. Mitä hyvinvoivempi maa, sitä paremmin se sitoo hiiltä, ja terve maa sitoo hiiltä hyvin”, perusteleenvesi- ja ympäristötekniikan maisteriopiskelija ja PienenKylän Carbon Action -projektivastaava Laura Heimsch.

Hiiltä voidaan sitoa maahan. Sen tietävät myös maanviljelijät. Suorat maatilatutkimukset, joihin viljelijät ovat voineet itse osallistua ja vaikuttaa, ovat tähän asti olleet harvassa.

Me olemme mukana, koska näemme tämän tutkimuksen erittäin tärkeänä. Merkittävää on, että tutkimusta tehdään suoraan maatiloilla. Aiemmin on jo todettu, että monet hiilitoimenpiteet toimivat, mutta niistä pitää vielä saada tieteellistä näyttöä. Päätöksenteko perustuu nykyään kuitenkin pitkälti siihen, eikä pelkkä käytännön näyttö todellakaan riitä”, Heimsch jatkaa.

Hiilidioksidia tupruaa ihmisten toimien seurauksena jatkuvasti maan ilmakehään. Hiilidioksidi lämmittää merkittävästi ilmastoa. Se on isossa roolissa paljon puhutun kasvihuoneilmiön synnyssä.

Kasvit sitovat hiiltä ja muuttavat sen omiksi rakennusaineikseen, siksi maatalous nähdään todella potentiaalisena keinona sitoa hiilidioksidia maahan. Maan humuskerros on tässä suuressa roolissa. Jo pienet lisäykset humuksen määrässä auttavat maata sitomaan todella paljon hiiltä ilmakehästä.”

Oikea polku

Carbon Action -hiiliprojektissa on rakennettu erilaisia hiilipolkuja. Maatilat valitsevat itse omat polkunsa annetulta listalta. Erilaisia toimenpiteitä saa myös yhdistellä. Maatila voi myös toteuttaa pelkästään yhtä juttua.

Onko tässäMe olemme aloittaneet maan koostumuksen ja mikrobieliöstön parantamisesta. Alustavat suunnitelmat on jo lähetetty eteenpäin ja ensimmäiset maanäytteetkin on jo otettu. BSAG hoitaa analysoinnin. Heillä on monia asiantuntijoita analysoimassa näytteitä, ja he myös katsovat kokonaisuutena niitä toimenpiteitä, joita maanviljelijät ovat päättäneet tehdä”, Heimsch valottaa.

Talven aikana tarkennamme omia toimenpiteitämme ja päätämme mitkä kasvit ja maanhoitotoimenpiteet ovat oikeita meille. Saamme myös hankkeen asiantuntijoilta kommentteja suunnitelmiimme tässä syksyn tai talven aikana.”

Aiemmat tutkimukset ovat siis osoittaneet, että maatalousmaa sitoo hiiltä isoja määriä pysyvästi. Heimsch täräyttää aiheesta miniluennon.

Kyseessä on vaihtokauppaketju. Kun kasvi sitoo hiilidioksidia ilmasta, se muuttaa sen hiilihydraattiyhdisteiksi, joita se käyttää omassa kasvussaan. Se myös erittää näitä yhdisteitä maahan juuriensa kautta. Maan mikrobieliöstö käyttää yhdisteitä sitten omana ravintonaan. Lopulta mikrobieliöstö antaa ravintoa takaisin kasville. Kasvi saa niiltä esimerkiksi typpeä, fosforia ja hivenaineita.

Mitä monipuolisempi ja aktiivisempi eliöstö maassa on, sitä monipuolisemmin kasvi saa itselleen ravinteita ja suoja-aineita. Silloin ravintotasapaino on kasvissa kohdallaan, se on terve ja pystyy puolustautumaan tehokkaasti tuholaisia vastaan ja kestää paremmin erilaisia olosuhteita. Ja jos peltoon saadaan luotua hyvä tasapaino, pysyy myös sato tasaisempana ilmastonmuutoshaasteista huolimatta”, Heimsch tykittää.

Merkitystä on myös pellon kasvustolla. Mitä monipuolisempi kasvusto on maan päällä, sitä monipuolisempi on myös elämä maan alla.

Näin on. Maassa kuuluu olla laaja kirjo erilaisia mikrobeja, kuten bakteereja ja sieniä. Ja myös talvisin kasvipeitteisyys on muuten tärkeää hiilen sitomisen kannalta. Syysviljoissa on jujunsa”, Heimsch huomauttaa.

Mikä mahdollisuus!

Hiilen sitominen maahan vaati luonnonmukaista viljelyä. Tavanomaisesti teollisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla viljelty maa ei tehtävään sovellu. Maatalousmaan tehokas käyttö hiilensitojana voisi itseasiassa olla ihan järkyttävän iso asia koko Suomelle.

“Se on toimiva ratkaisu, varsinkin jos se saadaan laajempaan käyttöön.

Luennolla olen kuullut, ettei ole mikään mahdoton tavoite vähentää Suomen päästöjä kokonaisuudessaan sitomalla hiiltä maatalousmaahan. Siis ihan realistisesti.

Eikä tässä ole kyseessä pelkästään ilmastonäkökulma, vaan myös maanhoidollinen. Tämä vaikuttaisi maan kuntoon, tuottavuuteen ja ruuan laatuun pitkällä aikavälillä. Tällöin viljeltäisiin myös oikeasti kestävällä pohjalla. Nykyisten viljelymuotojen muuttaminen globaalisti on tietysti haasteellista ja aikaa vievää, mutta Suomi voisi sen aloittaa.”

Onko tässäPienenKylän viljelytyöstä vastaavat parikymppiset nuoret. He ovat eläneet ilmastonmuutosta ihan koko ikänsä. Muutaman viime viikon aikana asia on tullut yhä konkreettisemmaksi ihan kaikille, ja varsinkin viime viikkoina, kun isot järjestöt uutisoivat tutkimustuloksiaan luonnon tilasta. Eläimet kuolevat sukupuuttoon, muovi täyttää maat ja meret, ilma suurkaupungeissa on hengenvaarallista.

Koskaan ei ole myöhäistä. Puhtaan maan ja ilman vuoksi pitää jaksaa taistella ja olla innovatiivinen, vaikka uutisten valossa juuri nyt onkin maailmanlopun meininki”, Heimsch muistuttaa.

Jos maatalousala jatkaa nyt vallalla olevalla tehomaatalouden linjalla ja rahapää aina edellä, ei edessä todellakaan ole kovinkaan herkullinen tulevaisuus. Hiiliviljely, maan kasvukunnosta huolehtiminen, sekä ekosysteemien toiminnan ja hyvinvoinnin turvaaminen, ovat avainasioita. Jos nyt nähdään se suuri vaiva, voi tulevaisuus olla jopa valoisa.”

 

Mari Salmela

PieniKyläläinen

Lähteitä:

Hiilensitomisesta: 4 per 1000 initiative / https://www.4p1000.org/

Carbon Action: https://carbonaction.org/etusivu/

Baltic Sea Action Group/BSAG: https://www.bsag.fi/en/front-page/

Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005857015.html