Siemenestä siemeneksi

Siemenomavaraisuus on meille PienessäKylässä yksi oleellinen tavoite. Haluamme viljellä vihanneksia itse tuottamistamme siemenistä, jotta oikeasti tiedämme vihanneksen alkuperän. Tie siemenen kasvatuksessa on kuitenkin pitkä ja opittavaa on paljon.

Siemenestä siemeneksiEnsimmäinen iso oppi tuli heti ensimmäisenä viljelyvuonna, kun siementilauksemme lähti hieman lapasesta ja siemeniä hankittiin aivan liikaa. Ymmärrys asiasta kasvoi nopeasti. Nyt tiedämme jo hyvinkin tarkkaan paljon tarvitsemme siemeniä pellollemme. Tänä keväänä tilasimme siementuottajilta sopivan määrän sellaisia lajikkeita, joita meillä ei ole, tai jotka ovat muuten mielenkiintoisia ottaa meille kokeiluun.

Omien siementen kasvatuksessa täytyy erityisesti huomioida kasvin sopivuus ja selviytymismahdollisuus tilamme olosuhteissa, kukinnan ja pölytyksen onnistuminen, sekä meille tärkeänä seikkana sekin, että kasvin kukassa olisi ravintoa mehiläisilemme.

Siementen kasvatus vaatii myös oman osuutensa viljelysuunnittelussa. Kun haluaa tuottaa siemeniä, asettaa se rajoituksia sadonkorjuuaikana. Kaikkea poimintakypsää ei korjatakaan, vaan valittu osa kasveista saa kukkia loppuun ja kypsyttää siemenet. Tämä tuo tietysti pienen ja mukavan pidennyksen syksyn ihanaan sadonkorjuuaikaan, sillä lopulta siemensatokin on korjattava.

Nyt muutaman vuoden testattuani ja kokeiltuani eri lajikkeiden siemenkasvatusta, voin jo sanoa, että omat siemenemme ovat täynnä elinvoimaa, sinnikkäitä ja hyvin itäviä. Se on hyvin motivoivaa. Omia suosikkejani ovat erityisesti kurpitsat ja pavut. Etenkin mustapapu.Siemenestä siemeneksi

Omilla siemenillä on myös yksi erityisen tärkeä tehtävä. Nimittäin viljelijöiden omavaraisuus siementen suhteen voi mahdollistaa monien vanhojen alkuperäislajikkeiden säilymisen.

Olen myös tutustunut jalostuksessa kehitettyihin Hypbrid F1 -siemeniin. Niissä on todettu olevan hyvin vähän siitepölyä, eivätkä ne välttämättä tee kaltaisiaan jälkeläisiä – tai lisäänny ollenkaan. Otin muutamia tällaisista kasveista tulleita siemeniä talteen ja laitan niitä nyt testinä kasvamaan, koska asia kiinnostaa. Syksyllä tiedän mitä niistä sitten tuli, kun saan ihan omaa todistusaineistoa testimaaltani. Nämä siemenet saavat minut ylipäätään kuitenkin hyvin mietteliääksi.

Uhat maailmalla

Paljon on puhuttu siitä, että monien vihanneslajien puhtaita siemeniä voi pian olla hankalaa enää markkinoilta saada. Puhtaiden siementen saantia uhkaavat erityisesti jättimäiset tuottajat, jotka investoivat rankasti siementeknologiaan ja kemikaaliseen tuotantoon. He myös suojelevat aggressiivisesti oikeuksiaan siemeniin, niiden käyttöön ja säilyttämiseen. Yhtiöt vieläpä valvovat investointiaan suurennuslasilla. Näistä on kuultu jo lukuisia tarinoita etenkin Etelä-Amerikan maista. Siellä lienee yleistä, että monikansalliset yhtiöt myyvät alkuperäisen siemenen, koukuttavat viljelijän niihin ja sitten kieltävät ottamasta sadosta seuraavan vuoden siemeniä, vaan viljelijän pitää ostaa yhtiöltä uudet. Lajikkeet on patentoitu, joten niitä ei saa viljellä ilman vuosittaista lisenssiä. Viljelijän oravanpyörä on siis valmis.Siemenestä siemeneksi

Tässä kohtaa on helppoa ajatella, että Etelä-Amerikka on meistä aika kaukana ja siltä voi tiukasti ummistaa omat silmät. Mutta hei, nämä ovat monikansallisia yhtiöitä, jotka oikeasti haluavat olla monikansallisia, siis toimia kaikissa maissa. Ne ovat lopulta uhka myös puhtaille eurooppalaisille siemenille, kasveille ja ihan koko maailman luomuviljelylle. Kaikkien, ei vain viljelijöiden, pitäisi älytä olla barrikaadeilla heiluttamassa nyrkkiä tätä vapaan viljelyn tappavaa orjuutusta vastaan.

Ihana monimuotoisuus

Luomusiemenet ovat vapaita geneettisestä muuntelusta, ne lisääntyvät luonnollisesti ja kasvavat terveelliseksi ruuaksi. Biodynaamiset viljelijät tuottavat ruokaa ilman synteettisiä lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä, sekä paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneina. Viljelymuoto huolehtii maan, kasvien, metsien, hyönteisten ja eläinten olosuhteista. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, eikä sitä voi ikinä liikaa rummuttaa.

Nyt on tehty jo monta tutkimusta siitä, että tuholaismyrkyt ja geenimuunnellut kasvit tuhoavat maan monimuotoisuutta, eivätkä ne millään ruoki maapallonSiemenestä siemeneksi seitsemää miljardia asukasta, jolla niiden käyttö on ihmisille aikanaan perusteltu. Jotta saadaan kaikille syötävää, on siirryttävä rahan ahneesta kehityksestä järkevään ja ihmisiä oikein palvelevaan toimintaan.

Kestävä, luonnollinen, eli minun mielestäni biodynaaminen viljelytapa, on ainoa tapa pitää huolta ympäristöstä ja sen monimuotoisuudesta. Ja tämä kaikki lähtee kasvamaan siitä pienestä, vapaasta ja puhtaasta siemenestä.

 

Kati Suvanto

viljelijä, akupunktiohoitaja

 

Mietittäväksi

Biodiversity is both a practical necessity and a spiritual underpinning of human existence. All organisms on our planet rely on the complex web of life for physical resources essential to survival: air, water, food, and a healthy environment. The human species is no exception, and unfortunately, our actions have upset the very balance of the global ecosystem. None of us can know where the line is drawn—how many species lost, and which ones, before we have gone too far…
But the human species has evolved beyond the need for mere physical necessities of life. The diversity of life on earth provides an intellectual and spiritual inspiration that contributes meaning to life. It stimulates scientific inquiry and the pursuit of knowledge. It provides the beauty and the wonder that energizes us to live life to the fullest. And it drives us, as E.O. Wilson would say, to seek answers to the most fundamental questions of human existence: ‘Where did we come from and why are we here?’”
—David Prend

 

 

Lähteitä (klikkaa otsikkoa):

Seed Consolidation Continues. So Should Resistance

YK-raportti ja tutkimus yhtä mieltä: Torjunta-aineiden vähentäminen jopa kasvattaisi peltojen satoa

Seeds of Freedom