Maailma sanojen takana

Maailma sanojen takana

22.9.2019

Ihmisellä on maaginen lahja ilmaista itseään sanoilla. Me voimme puhua asioista rikkain sanakääntein tai kirjoittaa mykistävän kaunista tekstiä. Me voimme kertoa sanoillamme tunteistamme ja ajatuksistamme, naurattaa ja itkettää, hurmata, väitellä, sanoa jotain kaunista tai ilkeää. Yhtälailla me voimme kirjoittaa vain itsellemme, uskoutua päiväkirjallemme tai pöytälaatikollemme.

Sana on yksi maailman mahtavimmista voimista, mutta samalla myös yksi vaarallisimmista aseista. Maailmanhistoria tuntee suuria ja verisiä diktaattoreita, jotka ovat nousseet valtaan kyvyillään manipuloida sanoillaan kokonaisia kansakuntia.

Sanojen vaarallisuutta lisää niiden monikerroksisuus. Sana ei ole vain sana, vaan ajatuksiemme ulkoinen muoto. Sanojen taakse kätkeytyy usein toinen ja paljon abstraktimpi maailma. Se maailma on tehty siitä, mikä viesti ja sanoma on sanojen takana.

Olen lukenut viimeiset kaksikymmentä vuotta erään tunnetun ja arvostetun suomalaisen toimittajan juttuja. Fantastisia ja mieltä avartavia artikkeleita, jotka ovat tehneet minusta hänen sanojensa vangin.

Olen ihaillut hänen avarakatseisuuttaan ja sivistystään – mutta en enää.

Voisin toki sanoa, että se johtuu siitä, että suhtaudumme eri tavalla ilmastonmuutokseen, mutta ei se oikeasti siitä johdu. Se johtuu hänen kaksinaismoralistisuudestaan. Tämä ajattelevan ihmisen maineessa oleva arvostettu toimittaja ei voi sanoa suoraan, että hän pitää meidän suomalaisten taistelua ilmastonmuutosta vastaan merkityksettömänä – ja silti hän kuitenkin sanoo niin jokaisessa ilmastonmuutosta käsittelevässä twiitissään ja kirjoituksessaan sanojen taakse kätkeytyvän syvemmän sanoman kautta.

Ja juuri tämä tekee hänestä ja hänen kaltaisistaan sanankäyttäjistä salakavalia. Sanotaan yhtä, mutta tarkoitetaan oikeasti toista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi osuvasti, että on totta, ettei yksittäisen ihmisen tavoilla ole merkitystä, jos hiilijalanjälkeä mitataan kiloina, mutta asenteella on.

Siitä samasta on kysymys meidän jokaisen ja tämän aiemmin arvostamani toimittajan kohdalla, asenteesta. Ovatko sanamme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai suhtautumisesta luonnon moniarvoisuuden säilyttämiseen tai puhtaaseen luomuruokaan vain tyhjiä sanoja vai onko sanojen takana paljon merkityksellisempi maailma – asenteen ja tekojen maailma?

 

Jukka Rönkä

PienenKylän tilakumppani ja Elmo-lehden päätoimittaja