Minulle syksy tuntuu tulevan joka vuosi muka yllättäen. Yhtä äkkiä huomaan, että ilmat ovat viilenneet ja illat pimentyneet. Tekee mieli kääriytyä johonkin lämpimään, sytytellä kynttilöitä ja ihastella luonnon tarjoamaa väriloistoa. Tuon spektaakelin lisäksi luonto antaa meille syksyisin tietysti muutaki arvokasta.
Marjat ja sienet ovat herkkuja meille suomalaisille. Olemme hyödyntäneet niitä ravintona jo ammoisista metsästäjä-keräilijä ajoista asti. Metsän antimet ovat ikiaikaista ruokaperintöämme ja yhä vieläkin satoa odotetaan, säitä tarkkaillan, sieni- ja marjamääriä arvaillaan ja puhetta aihesta riittää monissa piireissä.
Lopulta kerätty sato syödään heti, pakastetaan tai vaikka kuivatetaan. Perinteisten käyttötapojen rinnalle on jonkin aikaa sitten rantautunut uusi trendi, mehustus, josta myös minä olen innostunut.
Olen juonut vihermehuja lähes päivittäin nyt noin puolentoista vuoden ajan. Aloitin mehujen käytön, koska etsin keinoja, jotta voisin paremmin. Olin nimittäin ollut sairaana pitkän aikaa ja vastustuskykyni oli melko alhainen, samoin olivat yleiset veriarvot ja muutenkin tunsin itseni voimattomaksi. Minulla on myös todettu maksasairaus. Osa maksastani on vaurioitunut niin, ettei se toimi täysin normaalisti.
Vihermehut ovat tuntuneet lempeältä ja minulle sopivalta tavalta tukea maksani toimintaa ja puhdistaa elimistöäni. Olen esimerkiksi ollut aina vähän huono syömään aamupalaa, mutta vihermuhuista löysin itselleni sopivan aamupalan.
Suurin muutos, jonka huomasin itsessäni melko pian mehustuksen aloitettuani oli, ettei minun tee enää koko päivän aikana niin paljon mieli makeaa, kuin ennen, jos aloitan päiväni vihermehuannoksella. Verensokerini pysyy tasaisempana päivän aikana.
Kun olin käyttänyt mehuja säännöllisesti puoli vuotta, kävin sisätautilääkärin vastaanotolla ja verikokeissa. Verikokeiden tulokset oli hämmästyttäviä. Hemoglobiinini oli aikaisemmin 105, nyt se oli noussut 146:een, maksa-arvot olivat tasaantuneet normaaliksi ja painoakin oli pudonnut jokunen kilo. Jokunen tiputettu kilo on tietysti aina suuri ilo, vaikkei se olekaan minulle tässä pääasia, tärkeintä on löytää hyvä vointi.
Päivittäisten mehujen käytön myötä voimani alkoivat palautua ja yleinen hyvinvointini kasvoi mielestäni merkittävästi. Mehustuksen merkitystä tässä kaikessa ei voi vähätellä, sillä muut muutokset ravintooni ovat tulleet mehustamisen myötä.
Mehustuksessa puhutaan yleensä vihermehuista, mutta väri ei ole ratkaiseva tekijä. Tärkeintä siis on, että mehut valmistetaan raaoista kasviksista, juureksista ja hedelmistä. Näin ollen väri vaihtelee ja se voi olla vihreää, keltaista tai vaikka punaista riippuen käytetyistä raaka-aineista. Juuri tähän aikaan vuodesta on paras aika mehustaa kotimaisista juureksista ja vihanneksista, ja nauttia niitä. Omenasato vaikuttaa ainakin meilläpäin myös runsaalta. Itse puristan mehun sekaan myös yrttejä ja marjoja. Yrteistä suurin suosikkini on minttu, joka tuo mehuihini ihanaa raikkautta.
Mehustukseen kannattaa aina käyttää mahdollisimman puhtaita raaka-aineita. Siksi luomu ja kotimaisuus ovat kovia sanoja. Toki meidän pohjoisten kansojen mailla vuodenajat vaihtelvat niin, ettei meillä ole aina saatavilla auringon juuri kypsyttämiä raaka-aineita. Tämä huomioiden pääajatus onkin, että mehusta silti, mutta pese huolella kaikki kasvikset ja kuori päällimmäisin ohut kuori hedelmistä, jotta säilytät mahdollisimman paljon niissä olevia ravintoaineita. Erityisesti vihreät mehut voivat olla aika voimakkaitakin, joten ihan aloittelijan ei kannata huitaista heti ensimmäisellä kerralla isoa määrää vihreää mehua. Enkä suosittele ottamaan asiasta määräpaineita, sillä jo yksi lasi päivässä on sinulle hyvästä.
Mehustukseen on olemassa monenlaisia ja merkkisiä laitteita. Puhutaan joko lingosta tai puristimesta ja niitäkin on jos jonkinlaisia. Minäkin olen kokeillut useampaa laitetta ja niissä on eroja.
Linko on nopean ihmisen nopea ratkaisu. Sillä saa tehtyä pikaisesti ison määrän mehua ja yleensä laiteen pesukin on yksinkertaista. Puristin taas on meditatiivisempi laite. Sen kanssa voi ihanasti rauhoittua. Raaka-aineet pilkotaan purisimeen pieniksi, kun linkoon voi laittaa vaikka kokonaisen omenan tai parsakaalin varren. Puristin on yleensä hiljaisempi, joten se on aamulla varhain perheystävällisempi ratkaisu. Puristimella tehty mehu poikkeaa lingolla tehtyyn mehuun muun muassa siinä, että se nimensä mukaisesti puristaa ja jauhaa raaka-aineet tehokkaammin kuin linko. Näin puristettu mehu myös säilyy tiiviisti suljettuna lasipullossa jääkaapissa pidempään, kuin esimerkiksi lingolla tehty mehu.
Mehustuksesta jääneen mäskin voi kukin käyttää haluamallaan tavalla. Toisinaan ihmiset ovat huolissaan mehustelijoiden kuidun saannista, sillä kuituhan menee usein mäskinä kompostiin. Tähän minä tapaan sanoa, että ”enhän minä pelkillä mehuilla elä”.
Vihermehujen vaikutuksista on kirjoitettu jo aika paljon ja netistä voi lukea sekä kokemuksiin että tutkittuun tietoon liittyviä juttuja. Nykyisin mehustuksesta on tarjolla myös suomenkielistä kirjallisuutta ja erilaisia kursseja. Minulla suurin palo aiheeseen syntyi Tara Langen luennolla ja sen jälkeen Netflixistä katsomistani Jason Valen Super Juice Me ja Joe Crossin Fat, Sick and Nearly Dead -dokumentit olivat hyvin inspiroivia.
Oma näkökulmani mehustukseen ei perustu minkäänlaiseen ravintoainehifistelyyn, vaan täysin omiin kokemuksiini – oman kehoni kuunteluun. Yleisesti arvioiden mainitsemisen arvioisia vaikutuksia ovat kuitenkin kehon puhdistuminen, ravintoaineiden imeytyminen, vastuskyvyn parantuminen ja energiatason nouseminen.
Kaiken kaikkiaan mehustaminen on kivaa, sitä voi tehdä kaikenikäisten kanssa ja se lisää hyvinvointia. Ja mikä parasta, koko hommassa vain mielikuvitus on rajana. Mehustakaa ihmiset, ottakaa ilo ja terveysvaikutukset näin irti sesongin raaka-aineista.
Marjo Mäntykivi
innokas mehustaja, Outokumpu
P.S. Tätä kirjoittaessani täällä Pohjois-Karjalan laulumailla, laittoi siskontyttöni meseviestiä Vantaalta. Siellä oli kioskilla myynnissä inkiväärishottia pienessä pullossa. Kuulemma pahaa, mutta terveellistä. Hymyilytti. Mutta hänen viestinsä kertoi samalla selkeästi siitä, että vihermehuille on tilausta tässä ajassa.
Ja lisäksi: Inkiväärishotti on muuten todellinen kehon herättäjädrinkki, joka kannattaa nauttia heti aamusta. Se toimii myös hyvänä tukena flunssakausina ja lämmittää ihanasti koko kehoa. Alla helppo inkiväärijuomaohje.
Inkiväärishotti
n. 6 cm pala luomuinkivääriä
1-2 kpl luomuomenaa
½ luomusitruunaa
Mehusta ja nauti.
Tai….
Jättämällä sitruunan pois ja lämmitettynä miedolla lämmöllä, sekä laittamalla sekaan ripauksen ceyloninkanelia, syntyy mahtava kehoa lämmittävä juoma viileneviin syysiltoihin.