Talven hangilla kesästä on jäljellä vain kaukainen muisto. Sen lämmön ja aromit saa kuitenkin yhä uudelleen eloon, kun nauttii kupillisen yrttiteetä viime kesän lämmön kypsentämistä yrttikasveista. Teetä on syksyn ja talven aikana keitettykin keittiössäni litroittain uusia yrttiyhdistelmiä kokeillen. Tätä kirjoittaessani kupissani höyryää mesiangervo-nokkonen-vadelma -tee.
Minun lähikortteleistani ei löydy kaikkia niitä yrttejä, joita löytyy maaseudulta ja puhtauskin on harvemmin asutulla alueella tietysti omaa luokkaansa. Niinpä pyysin PienenKylän Katia laittamaan minulle sivuun muutamia hänen kuivaamiaan luonnonyrttejä. Muutamia mausteita ostin häneltä myös tuoreena ja kuivasin ne itse kotona talven varalle.
Nokkonen on suomalainen superyrtti, joka on itseoikeutetusti mukana ensimmäisenä esittelyssä. Nokkosta on Euroopassa paitsi kerätty villinä, mutta myös viljelty vuosituhansien ajan keittiöpuutarhoissa. Siitä saatiin nopeasti vahvistavaa ravintoa pitkän talven jälkeen. Pinaatti on sittemmin syrjäyttänyt nokkosen viljelyn. Nokkosessa on kuitenkin seitsemän kertaa enemmän rautaa verrattuna pinaattiin. Nokkonen sisältää myös erittäin paljon piitä ja C-vitamiinia. Se sisältää myös tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Onneksi viime vuosina nokkosen arvostus on jälleen lisääntynyt huimasti ja sitä on alettu uudestaan viljelemään.
Sisältämiensä ainesosien vuoksi nokkonen sopii anemian hoitoon, lisäämään virtsaneritystä, stimuloimaan munuaisten toimintaa, poistamaan virtsahappoja ja lisäämään virtsateiden huuhtelua virtsatietulehdusten yhteydessä. Nokkonen myös alentaa verensokeria, tasaa verenpainetta ja edistää suoliston toimintaa. Mieskunnon vahvistamiseen sopii erityisesti nokkosen juuri.
Maitohorsman nimi juontaa siitä, että sitä on käytetty rehun mukana lehmien maidontuotantoa lisäämään. Kiinalaiset käyttävät maitohorsmaa kuivattuna yhdessä teekasvin lehdistä valmistetun teen kanssa. Maitohorsma supistaa limakalvoja, puhdistaa haavoja ja tyrehdyttää verenvuotoja. Se vähentää prostaglandiinien vaikutusta ja täten hoitaa tulehdusreaktioita. Kansanlääkinnässä maitohorsmaa on käytetty vatsatauteihin, suolistokatarriin, astmaan ja yskään, eturauhasvaivoihin ja kurlausvetenä suun ja nielun tulehduksiin.
Vadelmanlehtiä keräsin suoraan kuivana omista vadelmapensaistani. Kesä oli niin kuuma ja vadelmapensaani kasvavat niin kuivalla paikalle, että ne tuottivat menneenä kesänä vadelmanlehtiteetä. Olen siitä kuitenkin todella tyytyväinen (vadelmat jouduin toki hankkimaan muualta), sillä nyt voin siemailla hyvää tekevää vadelmateetä. Vadelmaa pidetään verta puhdistavana rohtona. Sitä käytetään limakalvojen tulehduksiin, ruoansulatus- ja virtsatievaivoihin sekä ripuliin. Siitä on hyötyä kivuliaissa kuukautisissa ja raskauden aikana. Lisäksi se nopeuttaa ja helpottaa synnytystä ja auttaa myös jännittyneisyyteen ja hermostuneisuuteen.
Siankärsämö on yleinen tienvarsilla, pihoilla ja puutarhoissa kasvava yrtti. Sitä voi käyttää helpottamaan ruoansulatusvaivoja, ummetusta ja kaasunmuodostusta. Se alentaa verenpainetta ja verensokeria sisältämiensä mangaanin ja magnesiumin ansioista. Siankärsämö on myös antibakteerinen ja hoitaa tulehduksia ja kuumetta. Yleisesti sitä käytetään ”verta ja maksaa puhdistavana” rohtona.
Voikukan lehtiä ja juuria voi myös kuivata talven varalle. Se on vahvasti maksaa tukeva rohto, joka lisää huomattavasti sapeneritystä, lisää ruokahalua ja edistää ruoansulatusta. Sillä saattaa olla verenpainetta alentava vaikutus. Voikukkaa käyttäisin kuitenkin kuurina kevään tullen, kun sitä saa tuoreena. Keväällä eletään ”maksan aikaa” ja se on otollisinta aikaa maksaa puhdistaville rohdoille.
Maustekasveja, kuten myös villiyrttejäkin, voi käyttää tuomaan ruokaan tarvittavia energeettisiä ominaisuuksia. Kiinalaisen lääketieteen mukaan nimittäin ruoat, kuten yrtitkin, jaetaan karvaaseen, makeaan, pikanttiin, suolaiseen ja happamaan makuun. Yrteissä nämä maut tiivistyvät, ja niitä voikin käyttää oikeastaan lääkkeen tavoin. Karvas maku (esim. voikukka ja ja rosmariini), elvyttää tulielementtiä; sydämen ja verenkierron sekä ohutsuolen ja lämpötalouden toimintoja. Pikantti maku (esim. pippurit ja kynteli), elvyttää metallielementtiä; keuhkojen ja paksunsuolen toimintoja. Suolainen maku (esim. suolaheinä, selleri ja persilja), elvyttää vesielementtiä; munuaisten ja virtsarakon toimintoja. Hapan maku (esim. hapankaali ja marjat), elvyttää puuelementtiä; maksan ja sapen toimintoja.
Villiyrteistä ja puutarhassa kasvavista maustekasveista voi mielestäni melkein kaikista tehdä teetä. Tuttuja mausteyrttejä, kuten timjamia, voi hauduttaa vilustumisoireita ja yskää helpottavaksi teeksi. Minttu on ihana viilentävä juoma kesällä, sitruunamelissa ja kamomilla auttavat rauhaisaan uneen. Rosmariini on vahvan makuinen, verenkiertoa tehokkaasti parantava yrtti. Rakuuna edistää ruoansulatusta ja fenkoli vähentää ilmavaivoja. Jotkin yrtit saattavat olla teenä kitkerän makuisia, mutta niitä voi käyttää yhdessä esimerkiksi lakritsijuuren kanssa, joka tuo juomaan hiukan makeutta.
Yrttejä kannattaa käyttää myös joka ikiseen ruokaan. Perinteisissä keittiöissä on päädytty yleensä makuja tasapainottaviin yhdistelmiin. Yrttejä voi myös kokeilla itse luovasti tai käyttää edellä mainittua kiinalaisen lääketieteen yrttifilosofiaa apuna yrttejä valitessa. Itse valmistin nokkosista myös yrttisuolaa, jota lisään valmistamiini ruokiin tavallisen suolan sijaan. Tänään valmistin perheelle melko raskasta kana-chorizo-pastaa, joten heitin mukaan kuivaamaani salviaa, joka tasapainottaa ruoan rasvaisuuden. Yrteillä on taipumus lisätä ruoansulatusnesteiden ja sapen erittymistä jolloin ruoka sulaa paremmin. Niistä saa myös paljon hivenaineita (esim. kalium, joka ehkäisee turvotusta) sekä antioksidantteja, joten muuten ravintoaineiltaan köyhän ruoan saa yrteillä hetkessä rikkaaksi ravinnoksi. Yrtit ovat ruoalle kuin Midaksen kosketus.
Katri Lehto
akupunktiohoitaja, klassinen kiinalainen lääketiede
Lähteitä:
Virpi Raipala-Cormier, Luontoäidin kotiapteekki
Etelä-Suomen Sanomat 3.5.2007